Oma suosikkikoirarotuni kautta aikojen on ehdottomasti newfoundlandinkoira, joita perheelläni oli aikoinaan parhaimmillaan kymmenen kappaletta. Newfoundlandinkoira, tuttavallisemmin nöffi, on useimmiten musta (muita hyväksyttyjä värejä ovat harvinaisemmat musta valkoisin merkein ja ruskea), valtaisa karvakasa, jota on alkujaan käytetty Newfoundlandin rannikolla kalastajien apuna. Sillä on vahva vesipelastusvietti (itsekin olen useammin kuin kerran palannut uintireissulta rantaan yli-innokkaan koiran "pelastamana"), vettä hylkivä kaksikerroksinen turkki ja räpylät varpaiden välissä, ja sen häntä toimii uidessa peräsimenä. Nöffi on leppoisa seurakoira, joka toimii tarvittaessa niin lasten kiipeilytelineenä, jalkarahina kuin lenkkikaverinakin. Esimerkiksi talonvahdiksi nöffistä ei sen sijaan ole, se kun todennäköisesti korkeintaan rakastaa murtovarkaan kuoliaaksi ja kuolaiseksi samalla kun esittelee uudelle ystävälleen, missä isäntäperhe säilyttää perintöhopeitaan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti